Perjantaihin asti sujui loistavasti. Paino putosi mallikkaasti (joo-o käyn tsekkaamassa joka päivä, joskus monestikin) ja olo oli kevyt. Sitten tuli lauantai. Ja juhlat.
Juhlissa tein mitä juhlissa tehdään. Join ja söin kuin eläin, estotta ja iloisena. Edes yöllä ei kaduttanut, olin liian kiireinen ajattelemaan asiaa, kun piti avautua vähän kaikesta tässä maailmassa.
Sitten tuli sunnunta. Ja krapula.
Krapulassa tein mitä krapulassa tehdään. Join litroittain vettä ja kahvia sekä söin kaikkea, missä on rasvaa ja hiilareita. Tarkemmin sanoen söin kaiken mitä löysin. Ja löysin aika paljon. Jopa lasten loput karkkipäiväkarkit, vaikka piilo oli melko hyvä.
Yleensä morkkis iskee jo krapulaisena, tällä kertaa vasta nyt maanantaina morkkis on ollut ankarimmillaan. Kaduttaa niin perkeleen paljon, etten osaa sanoin kuvailla. Vaaka näyttää tähtitieteellisiä lukemia - tietenkin senkin pitää lätkiä korville minkä ehtii - ja olokin on mammuttimaisen turvonnut.
En siis tule tälläkään viikolla hihkumaan menestystä. Pelottaa, etten pääse edes samaan lukemaan kuin viime viikolla.
Joskus maanantaista keskiviikkoon on kamalan vähän aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti